Tiimiviikonloppu Utössä

Tiimimme treenasivat kesällä 2020 muutamilla yhteisillä purjehduksilla. Koska koko vuodesta 2020 tuli enemmänkin epäkummallisuuksien vuosi, kaikkine rajoituksineen ja muutoksineen, niin monet suunnitelmat muuttuivat useampaankin kertaan. Tästä syystä kaikki tiimin jäsenet eivät päässeet purjehtimaan kaikkien kanssa. Niinpä olikin hyvä hioa tiimitaitoja vielä syksymmälläkin tulevia Atlantin ylityksiä silmällä pitäen. Valtaosa tiimistämme ei ollut koskaan vieraillut Utön saarella marraskuussa taikka tullut sinne yhteysaluksella ja siksi tämäkin retki osa oli yhteistä seikkailuamme.

Perjantaina 13. marraskuuta 2020 astuimme Nauvon Pärnäisten satamasta yhteysalus m/s Baldurin kyytiin. Tunnelmallinen ja viileä syksyinen sää siivitti matkaamme kohti Utötä. Matkan aikana nautimme toistemme fyysisestä seurasta pitkästä aikaa.
Utössä majoituimme Hanna Horisontin tarjoamassa rivitalossa aivan majakan vieressä. Asuntoon mahtui yksitoista tiimiläistä ja loput kolme majoittuivat Gamla Postissa. Laivamatkan aikana olimme jo jakaneet nukkumapaikat ja ruuantekovuorot. Puoliltaöin nautimme vielä yhteiset tervetuliaisdrinkit sekä puhelimme tulevan viikonlopun ohjelmasta. Tarkoituksena oli ensisijaisesti tutustua toisiimme ja todentaa erilaisessa ympäristössä yhteistyön toimivuus sekä erityisesti oppia ymmärtämään ja sisäistämään jokaisen toiveet ja unelmat yhteisessä projektissamme. Toki tarkoituksemme oli myös tutustua Utön saareen. Ihan kaikki suunnitelmamme eivät toteutuneet Covid-19-rajoitusten takia, mutta saimme kuitenkin toteutettua ryhmällemme upean viikonloppuohjelman kauniilla Utön saarella.

Lauantaina 14. marraskuuta 2020 aloitimme päivän yhteisellä runsaalla aamiaisella, jonka jälkeen jokainen kierteli saarta pienemmissä ryhmissä mm. katsellen luotsiveneitä ja merimaisemia sekä tehden pieniä tuliaishankintoja Utö Handel-kaupasta ja Hannas Cafesta.

Kello 11 osallistuimme ennakkoon tilaamallamme majakkakierrokselle. Oppaamme Hanna perehdytti meidät Utön historiaan ja ulkosaariston elämänkiertoon sekä majakan toimintaan. Saimme mielenkiintoista ja yksityiskohtaista tietoa saaren historiasta, ihmisistä, luotseista, majakan rakentamisesta, merenkulusta, kalastajista, koulun toiminnasta ym. Olisimme voineet kuunnella kertomuksia vielä pidempäänkin, mutta Hannan aikataulu oli tiukka.

Meilläkin alkoi lähestyä lounasaika. Lounaasta tulikin ns. ”pitkä lounas”, jonka aikana innostuimme keskustelemaan mitä kaikkia osatekijöitä tulisi ottaa huomioon ARC – ja ARC Europe -kilpailujen naisistoissa. Minkälaisia taitoja, tietämystä, sopeutumiskykyä, yhteisymmärrystä, arvoja ja ensisijaisesti: minkälaista kykyä työskennellä ja kilpailla yhdessä tarvittaisiin Atlantilla?

Itse en kuuluu ARC kilpailujen naisistoihin, koska olen omassa elämässäni priorisoinnut tällä hetkellä opiskeluni tärkeimmiksi, mutta ehkä sitten joskus? Osallistun kuitenkin muille purjehduksille osana päällystössä. Osassa keskusteluissa olin ns. sivussa seuraajan roolissa. Koska opiskelen merenkulkua, annoin muutamia vinkkejä keskustelujen pohjaksi esim. siitä, kuinka ammattimerenkulussa toimitaan. Ammattimerenkulun peruskursseihin kuuluu mm. Marine resourse management -kurssi, jossa paneudutaan, esim. siihen, kuinka toimitaan, kun ollaan poissa maista ja minkälaista johtamista ja vuorovaikutusta laivaelämä vaatii. Vaikka nykyaikana tietoliikenneyhteydet ovatkin hyvät, pitää ymmärtää, että ARC kilpailujen aikana ollaan käytännössä vain oman purjeveneen naisiston kanssa. Satelliittiyhteyksien avulla saadaan toki yhteys kilpailujen järjestäjään ja pakollisiin tahoihin, mutta se on kaukana siitä, mihin moni on tottunut viestimään somessa tai päivittäin lähimmäisten kanssa.

Iltapäivällä saimme yllätys tiedon, että Tapio Lehtisen kipparoima s/y Galiana olisi tulossa käymään Utössä. Tämä marraskuinen viikonloppupurjehdus oli hänen projektinsa koulutusrupeamaa. Pääsimme tutustumaan s/y Galianaan sillä aikaa, kun sen miehistö nautti lämpimäisiä Hannan kahvilassa.

Vieraillessamme s/y Galianassa keskustelu ohjautui siihen mitä vahtivuorot, väsymys ja epämukavuusalueet kilpailussa tulisivat olemaan. Ei suihkua tai hiusten pesua päivittäin, vain ämpäri ja pyyhkeenkulma peseytymistä varten jos keli/sää sallisi, maksimissaan kolmen tunnin unet kerralla, ei yksityisyyttä, samoja vaatteita useampi päivä, säännöllinen ruokarytmi, mutta aterioiden koostumus saattaisi paljonkin poiketa omasta totutusta, ajoittain voisi olla myös meripahoinvointia. Varmasti tulisi mustelmia ja kynnen katkeamisia sekä muita kolhuja. Toiveena ja tarkoituksena on kuitenkin välttää pahemmat onnettomuudet tai haaverit toimimalla oikein.

s/y Galianan kannella Utön vierasvenelaiturissa

Auringon laskiessa teimme oman Sundown -retkemme m/aux Drakenin muistomerkille. Ihailimme tyrskyävää Itämerta ja Utön majakan loistoa. Pääsimme myös kokeilemaan kuinka sekstantti toimi illan pimetessä.

Yksi merenkulun tärkeistä osa-alueista on navigointi, reittisuunnitteluineen ja sääennusteineen. Jokaisen jäsenen naisistossa tulee myös tietää oma roolinsa ja osaamisalueensa. Näistä taidoista keskustelimme illan aikana. Pohdimme mitä erityisosaamista kenelläkin olisi, esim. köysdet, moottori, ruuanvalmistus, vantit, purjeet, kilpailutaktiikka, sää, terveydenhuolto, elektroniikka, turvallisuus ym. Illallisen päätteeksi kuuntelimme mukavan esitelmän maapallon tuulivyöhykkeistä.

Illan keskustelut jatkuivat. Millaista fyysistä sekä psyykkistä kuntoa merellä oleminen vaatii? Ammattimerenkulun lääkärintarkastusta ei tarvitse läpäistä, mutta terveydentilan pitäisi olla kunnossa ja hampaat hoidettuna sekä naisellinen hormonitasapaino kunnossa. Entä kuinka erilaisilla tavoin ihmiset käyttäytyvät ennalta arvaamattomissa tilanteissa? Kuinka paljon näihin tilanteisiin voi oikein valmistautua? Kuinka jokaisen on kyettävä arvioimaan omat kykynsä luopua tai antaa periksi omista periaatteistaan, yksityisyydestään, kotoisista tavoistaan sekä erityisesti olla valmis sopeutumaan ja tottelemaan käskyä: kapteeni käskee! Sillä purjeveneessä on aina vain yksi kapteeni ja sen jälkeen päällystö ja gastit.

Mitä pidemmälle ilta eteni, heräsi varmasti monella vielä enemmän kysymyksiä tästä yhteisen seikkailun laajuudesta, ja mihinkä kaikkeen tulisi olla valmistautunut? Kolmen viikon kilpailu Atlantilla on ”vähän” eri asia kuin muutamien päivien yhteiset purjehduksemme kotimaan rannikolla- ja saaristossa mitä olimme tähän mennessä yhdessä tehneet. Olemmeko valmiita toimimaan erilaisissa tilanteissa yhdessä sekä jakamaan tietoa ja osaamistamme toisillemme? Olemaan toistemme tuki ja turva sekä ennen kaikkea ystävä, niin itse kilpailussa kuin sen jälkeenkin? Tahtona toteuttaa kaikkien unelma turvallisesti, päättäväisesti ja onnistuneesti!

Sunnuntaina 15. marraskuuta 2020 aamu valkeni syksyisen viileänä. Rohkeimmat aamuvirkut uskaltautuivat aamu-uinnille n. +6 C Itämereen. Aamupalabrunssin ja siivoamisen jälkeen tuli eteemme yhteistoimintatesti yksi kännykkä ja avain olivat kateissa. Kuinka tällaisessa yllättävässä ja joillekin jopa stressaavassa tilanteessa osattiin toimia yhdessä ja rajatussa ajassa? Merellä tulee varmasti lisää näitä yllättäviä ja täysin arvaamattomia tilanteita, joihin kaikkiin ei varmastikaan osata tai tiedetä kuinka tulisi varautua. Näissä tilanteissa aluksen päällikön -> kapteenin ja päällystön (perämiesten) kyky ohjata, koordinoida ja tukea naisiston toimintaa ovat ensisijaisen tärkeitä.

Matka takaisin m/s Baldurilla kului nopeasti. Osa naisistosta oli tunnelmallisen saariston lumoissa, osa harjoitteli pleissausta ja muita köysitöitä, osa teki omia siviilitöitään valmistautuen seuraavaan työviikkoon.

Marraskuinen matka Utön ulkosaarelle oli varmasti monelle syksyn iloinen ja voimia-antava piristys, jossa saattoi viettää aikaa ystävien kanssa tänä kummallisena aikana. Toki olimme ennen matkaa olleet ”omaehtoisissa” karanteeneissa, jotta tartuttaisi muita matkakumppaneitamme tai saariston asukkaita ja ulkopuolisten seurassa käytimme tunnollisesti maskeja. Kukaan ei sairastunut eikä kenelläkään koronavilkku hälytellyt jälkikäteenkään.

Ulkona tuulee ja talvi tekee tuloaan. Perhepiirissä vietettyjen joulun ja uuden vuoden jälkeen on hyvä kääntää taas katseet tulevaa kesää ja seikkailuja kohti. Jokainen on varmasti tehnyt omat uuden vuoden lupauksensa, jotka on nyt syytä lunastaa!

Hyvää uutta vuotta 2021 ja toivottavasti kesällä ja syksyllä pääsemme purjehtimaan suunnitelmien mukaisesti, toivon sormet ja varpaat ristissä!

Teksti ja kuvat: Ina Sohn-Rajamäki