Koronakevään muserrettua alkuperäiset Ocean Ladies –suunnitelmat, oli kesän purjehduksien kohtalo pitkään epävarma. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kesällä 2020 oli tarkoitus osallistua mm. Gotland Runtiin ja Turun Swan Regattaan, mutta toisin kävi. Koronarajoituksien kuitenkin lievennettyä loppukeväästä päätimme omistaa tämän kesän gastipurjehduksille. Alle siis vuokravene ja gasteja rekrytoimaan!
Ensimmäiselle gastiviikolle 8.-14.6.2020 veneeksi valikoitui Salona 45 s/y Panasonic, kipparina toimi Raija, perämiehinä Elina ja Satu ja gasteina Elina, Satu, Tiina, Tiina, Tiina, Emppu ja Hillevi. Oli siinä ihana nimien sekamelska kun laiva oli lastattu kahdella Elinalla, kahdella Sadulla ja peräti kolmella Tiinalla.
Ja näin se viikko sitten eteni.
Maanantai 8.6. Lauttasaari – Gölisnäs 42 M
Venebriiffin jälkeen lähdimme matkaan ykkösreivillä mustien pilvien riippuessa taivaanrannassa. Matkaa oli taitettu vasta parin mailin verran kun ensimmäiset vesipisarat ropisivat Panasonicin kanteen. Ei muuta kuin sadevaatteet päälle ja matka jatkui sivutuulessa 6 solmun vauhtia.
– Kyllä se taas on todettava, että sateinenkin päivä merellä voittaa normipäivän maissa, totesi Emppu ruorin takaa.
Mäkiluotoa lähestyttäessä alkoi merivoimien ampuma-alueelta kuulua valtaisaa pauketta. Tarkemmin aiheeseen tutustuttuamme, kävi ilmi, että alueella suoritettiin juuri tänään kovapanosammuntaa! No, neuvokas kipparimme soitti sitten merivoimien komentokeskukseen, josta kerrottiin harjoitusten juuri loppuvan ja lupa purjehtia eteenpäin myönnettiin.
Gölisnäsiin saapuessamme sade oli jo loppunut ja rantautumismanööverit saatiin suorittaa kuivassa kelissä.
Tiistai 9.6. Gölisnäs – Jussarö 15 M
Viidentoista mailin päivämatka oli koko viikon lyhyin, mutta purjehduksellisesti ei jääty muita päiviä huonommaksi. Kivassa 6-7 m/s tuulessa etenimme vauhdikkaasti sivutuulessa 7-8 solmun vauhtia ja kun vene kulki kuin unelma, oli osalla gasteista aikaa kerrata solmuja sitlådassa. Maisema vaihtui liukkaasti ja aurinko tuli esiin pilvien takaa. Pian olimmekin jo peruuttamassa Jussarön upouuteen laituriin ja nautimme late lunchin aurinkoisessa sitlådassa. Jussaröllä on värikäs historia ja siihen tutustuimme saarikierroksella. Merivartiotorni oli valitettavasti suljettu, mutta Iron Beach ja muut nähtävyydet tuli katseltua.
Illalla saunan jälkeen teimme vielä havainnot meren tilasta. Ocean Ladies -veneet toimivat tänä kesänä ’merentutkimusaluksina’ ja Suomen Ympäristökeskukselta saamillamme laitteilla teemme kansalaishavaintoja Itämeren tutkimustyön tueksi.
Tutkimustulokset Jussarö 59°49,6’ N 23°34,1’ E
8.6.2020 kello 21:00
– Veden lämpötila 13°
– Veden näkyvyys 4,5 m
– Veden sameus 0 JTU
– Veden ph 7
– Veden happipitoisuus 2 ppm
Keskiviikko 9.6. Jussarö – Örö 45 M
Lähdimme liikkeelle aikaisin upeassa aamuauringossa ja söimme meriaamiaisen matkalla. Tuuli oli nyt sivumyötäinen ja vene lipui kimaltelevilla aalloilla sulavasti länttä kohti. Hangon vesitorni ilmestyi nopeasti horisonttiin ja Hankoniemi ohitettiin tyylikkäästi purjeilla. Lounaaksi nautittiin uusia perunoita ja silliä, ainoa haaste keittiöhommissa oli, että hellastamme puuttuivat kattilanpidikeraudat ja jouduimmekin rekrytoimaan yhden gastin päätoimiseksi kattilanpitelijäksi. Lounaan jälkeen lämpötila nousi ja purjehdusasu vaihtui shortseihin, kunnes sitten Hiittisten kohdalla tuuli loppui lähes kokonaan.
– Ei käynnistetä konetta, mikäs tässä on lilluessa ihanassa auringonpaisteessa, tokaisi Tiina
Aikamme auringosta nautittuamme oli pakko ottaa peltigenoa käyttöön ja puksutella kohti Örötä. Perillä Örössä tuimme paikallista yrittäjää nauttimalla juomat rantaterassilla ja ilta huipentui viereisestä veneestä trumpetilla soitettuun iltasoittoon kello 21.
Torstai 10.6. Örö – Hanko 35 M
Aamulla Öröstä lähdettyämme koukkasimme Kasnäsin kautta hakemassa yhden lisägastin mukaan. Reipas gasti hyppäsi kirjaimellisesti liikkuvaan veneeseen ja matka jatkui lähes keskeytyksettä. Sitten alkoi viikon ensimmäinen kunnon kryssiosuus. Hienosti meni. Jokainen sai ajaa vendoja ja vinssata sydämensä kyllyydestä. Plotterin piirtämään jälkeen jäi hieno siksak-kuvio, josta löytyi oikeaoppisia 90 asteen käännöksiä. Kryssiessä oli hyvää aikaa jutella tuulikulmista, skuuttipisteistä ja kerrata levangin käyttöä. Puuskissa tuuli viuhui yli 10 m/s ja vene ylsi parhaimmillaan lähes 10 solmun vauhtiin.
– Tää on ihan mielettömän hienoa, hihkui Satu vinssin äärestä
Hankoon rantautuessa tuuli puhkui edelleen kovaa, mutta aurinko hymyili kuin Hangon keksi. Täällä jouduimme luopumaan parista ihanasta gastista, mutta onneksi saimme myös uuden, yhtä ihanan, tilalle.
Perjantai 11.6. Hanko – Sömmaröstrand 35 M
Tuuli 10-13 m/s ja edessä kimalteleva aava. Avomerelle siis. Tahtotilana oli hakea avomerikokemusta ja sitä saatiin. Kakkosreivissä ja pienellä genoalla lähdettiin liikkeelle. Tuuli oli nostanut melkoisen aallokon ja sivutuulessa saatiin huikea oppitunti aaltoajosta. Vene kallisteli jo sen verran, että haettiin koko crewlle turvavaljaat ja saatiin vielä oivaa oppia valjaiden käytöstä. Muutama gasti tunsi jo vatsassaan, että avomerellä ollaan ja sisälle ei tehnyt enää kovin monen mieli. Mielettömän upeaa menoa silti! Mieli teki vain jatkaa eteenpäin, mutta kun kännykkään kilahti ”tervetuloa Viroon” –viesti, oli aika kääntyä takaisin.
Rannikkoa lähestyttäessä ajattelimme, että kun päästään saarien suojaan niin meno hellittää. Toisin kävi. Aallokko toki hellitti, mutta saarien välistä puhkui kovaa puuskaa ja tiukalla sivuvastaisella saimme koko viikon kovimmat kallistumat.
Perillä Sömmaröstrandissa edessä olivat jo tutuksi tulleet rutiinit: 1. Tue paikallista yrittäjää (täällä ostimme terassijuomat ja mansikoita) ja 2. Suorita merentutkimus. Näiden jälkeen ilta päättyi omaan fiesta mexicanaan s/y Panasonicin salongissa.
Lauantai 12.6. Sömmaröstrand – Bärösund 34 M
Kun eilen päästiin aavan meren makuun, niin tottahan sitä piti saada tänään lisää. Valitsimme siis ulkoreitin sisäväylän sijaan. Kryssiharjoitukset jatkuivat, kun matkasimme vastatuuleen pujotellen myötätuuleen lipuvien vastaantulevien veneiden välistä. Väistämissäännöt tulikin tehokkaasti kerrattua päivän aikana. Innokkaimmat gastit kokeilivat myös haikkausta veneen laidalla ja vinssaajat hakivat optimaalista vinssausasentoa, jotta saataisiin aikaan ’olympiatason’ vendoja. Niin innokkaita olivat gastit, ja niin hyvä veneen nousukulma, että kryssimme koko kapean Bärösundin väylän lännestä aina lossille asti.
– Onhan se nyt hienoa saapua perille purjeilla, totesi kippari Raija
Bärösundissa tapasimme toisen Ocean Ladies –gastiveneen, Inferno 31, naisiston, joka kippari Pirjon johdolla oli viikonloppupurjehduksellaan. Vaihdoimme kokemuksia ja totesimme, että kyllä se vaan on niin, että kaikki paitsi purjehdus on turhaa!
Sunnuntai 13.6. Bärösund – Lauttasaari 48 M
Yllätys, yllätys, kryssiharjoitukset jatkuivat tänäänkin. Tuuli puhalsi edelleen idästä ja itään päin päästääkseen oli siis luovittava. Tuuli oli 6-7 m/s ja purjevalinta ykkösrreivi ja koko genoa ulkona. Porkkalanselällä tehtiin vähän isompaa ja pienempää vendaa ja käytiin strategisia keskusteluja kumpi meidän tapauksessamme olisi parempi vaihtoehto. Muutama muu purjevene oli selkeästi kyllästynyt kryssimiseen ja ajeli koneella itään, olikin hieno tunne kun ohitimme purjeilla muutaman koneajajan.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin myös tämä purjehdus. Jätettyämme veneen kotilaituriinsa totesimme yhteen ääneen, että olipa meillä ollut ihana viikko. Loistava porukka, upea sää, varsinkin kesäkuun alkupuoliskoksi, ja hienot tuulet. Joku totesikin, että tällä viikolla meitä hellivät aurinko, meri, taivas ja maa. Johon seuraava tokaisi, että ei niillä muilla ole niin väliä, pääasia, että meri hellii!
Kesän ja syksyn gastipurjehdukset löytyvät sivuiltamme www.oceanladies.fi/legit
Kirjoittaja Elina
